Animearkisto: Chihayafuru (1. kausi)

Chihaya6

Mikä: Chihayafuru

Milloin: Lokakuu 2011 – maaliskuu 2012

Studio: Madhouse

Katsottu: 24/25

Selailin tässä erään kerran Crunchyrollia ja etsin uutta animea katsottavaksi. Jostain syystä tämä karuta-korttipelin ympärillä pyörivä shoujo-anime oli tuolloin animelistalla korkealla, ja jostain syystä päädyin klikkaamaan sarjaa. Juonikuvaus vaikutti mielenkiintoiselta, ja päätin palata sarjan pariin, kunhan olin ensiksi saanut katsottua sillä hetkellä enemmän kiinnostaneet LoveLivet ja Utapurit. Loppujen lopuksi Chihayafuru osoittautui ainakin ensimmäisen kautensa perusteella huomattavasti järkevämmäksi sarjaksi kuin mitkään idolihömpät.

Niille, jotka ihmettelevät, miksi katsoin sarjasta vain 24 jaksoa, voin paljastaa, että jätin jakson 16 väliin, sillä se sisälsi jaksokuvauksen perusteella lähinnä aikaisempien tapahtumien kertausta.

Chihaya1

Chihayafurun päähenkilö on 16-vuotias Chihaya Ayase, jonka elämään ei karutan lisäksi mahdu juuri mitään muuta. Karutan avulla hän tutustui parhaimpiin ystäviinsä Taichi Mashimaan ja Arata Watayaan, mutta on menettänyt yhteyden molempiin poikiin. Chihaya kuitenkin tapaa sattumalta Taichin juna-asemalla, ja tapaaminen tuo vanhat muistot mieleen. Chihaya onnistuu kuin onnistuukin suostuttelemaan Taichin perustamaan kanssaan karuta-kerhon kaksikon kouluun, Mizusawan lukioon. Uusia jäseniä ei ole mitenkään helppo saada suostutelluksi mukaan, mutta Chihaya ja Taichi onnistuvat löytämään kerhoonsa kolme uutta jäsentä: klassisesta kirjallisuudesta ja pukeutumisesta hullaantuneen Kanade Oen, aiemmin vain opiskeluun keskittyneen Tsutomu ”Desktomu” Komanon sekä lapsuusajoilta tutun karuta-pelaajan Yuusei Nishidan. Kerho ryhtyy ahkerasti harjoittelemaan ja ottamaan osaa turnauksiin, ja Chihayan mielessä siintää vain yksi tavoite: tulla karutan parhaaksi naispuoliseksi pelaajaksi, kuningattareksi. Myös karutan Chihayan ja Taichin järkytykseksi lopettanut Arata alkaa tehdä paluuta karuta-ympyröihin miespuolisen mestarin titteli tavoitteenaan.

Chihaya4

Chihayafuru on mielenkiintoinen yhdistelmä shoujoa, urheiluanimea ja japanilaista kulttuuria. Karuta ei varsin ymmärrettävistä syistä ole kovinkaan tunnettu Japanin ulkopuolella, ja jo pelkästään mahdollisuus tutustua tähän mielenkiintoiseen taidetta ja urheilua yhdistelevään lajiin sai minut aloittamaan sarjan. Karuta, joka on tavallaan eräänlainen muistia ja refleksejä yhdistelevä runokorttipeli, vaikuttaa kuvauksen perusteella melko tylsältä, mutta sarjassa onnistutaan tekemään tästä varsin erikoisesta pelistä mielenkiintoista. Yksi syy tähän voi olla hahmojen intohimoinen suhtautuminen lajiin sekä urheiluna että vakavasti otettavana taidemuotona kuuluisine runoineen. Itse olin katselun aikana kiinnostunut näistä molemmista puolista karutassa. Sarjaa katsoakseen ei tarvitse tietää karutasta mitään, sillä pelin periaatteet tulevat kyllä hyvin tutuiksi sarjan aikana. Ihan kaikkea ei tietenkään selitetä, ja esimerkiksi pelin tunteminen ennakkoon ja erittäin hyvä japanin osaaminen varmasti tekisivät katselukokemuksesta hieman syvällisemmän. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, ja sarjasta voi aivan hyvin nauttia ilman mitään ennakkotietoja.

Chihaya13

Chihayafurun juoni pyörii pääasiassa karutan harjoittelemisen ja turnausten ympärillä. Sarjan alku on kuitenkin erilainen muuhun sisältöön verrattuna. Ensimmäinen jakso ansaitsee erityismaininnan, sillä ennen kolmisen jaksoa kattavia takaumia tulevat tapahtumat ovat tunnelmaltaan äärimmäisen melankolisia ja täysin erilaisia loppuihin jaksoihin verrattuna. Tämä iso tyylinmuutos kuvastaa minusta hienosti sitä, miten Chihaya ja Taichi löytävät taas toisensa ja karutan jokusen vuoden erossaolon jälkeen. Takaumajaksot ovat nekin tosi mielenkiintoisia, ja on hauska nähdä keskeiset hahmot aluksi varsin pitkän aikaa lapsina ennen siirtymistä takaisin nykyhetkeen. Sarjan alkupuoli keskittyy takaumien jälkeen kerhon perustamiseen ja uusien jäsenien löytämiseen, mutta sen jälkeen pääfokus on harjoittelussa ja turnauksissa. Ehkä vähän yllättävästi Mizusawan karuta-kerholaiset tuntuvat minusta häviävän enemmän kamppailuja kuin voittavan niitä. Sarjan merkittävin voitto on varmasti kerhon pääsy mukaan kansalliseen lukiolaisten karuta-turnaukseen, mutta tämän jälkeen tappioita alkaa tippua enemmän. Pidin kuitenkin siitä, että jokaiselle hahmolle oli asetettu hieman erilaiset tavoitteet, toisin kuin tavallisessa urheilusarjassa, jossa joukkue tai yksittäiset hahmot jahtaavat aina samaa tavoitetta. Lisäksi saadaan huomata, että varsinkin Chihayan tavoite kuningattareksi nousemisesta on todella vaikea, lähes mahdoton ainakin Chihayan nykyisellä taitotasolla. Tavoitetta voi verrata siihen, että joku vaikkapa uimarisarja Free!:n pojista päättäisi yrittää päästä Japanin uintimaajoukkueeseen ja olympialaisiin. Taistelu A-luokassa on erittäin kovaa, minkä saa kokea myös Nishida päästyään vihdoin A-luokkaan kovan taistelun jälkeen.

Chihaya11

Urheilua ja shoujoa yhdistelevänä sarjana Chihayafuru on molemmilta osiltaan varsin tyypillinen. Päähenkilöiden koko elämä tuntuu pyörivän karutan, sen harjoittelun ja siinä kilpailemisen ympärillä. Tämä on erittäin tavallista urheilusarjoissa, eikä Chihayafuru tee asiassa mitään poikkeusta. Karutan lisäksi toinen keskeinen teema on Chihayan, Taichin ja Aratan ystävyyssuhde sekä edellä mainittujen hahmojen kolmiodraama. Sekä Arata että Taichi ovat ihastuneet Chihayaan, mutta tämä ei tajua varsinkaan Taichin tunteista mitään. Tällä ensimmäisellä kaudella tilannetta ei vielä kehitelty kovinkaan pitkälle, mutta nähdyn perusteella Chihaya vaikuttaa minusta olevan enemmän kiintynyt Arataan romanttisessa mielessä. Molemmat parit kuitenkin vaikuttavat ihan kiinnostavilta, enkä itse osannut lainkaan päättää, kannattaisinko enemmän Chihayan ja Taichin vai Chihayan ja Aratan välistä romanttista suhdetta. Pidin kuitenkin Chihayafurusta enemmän kuin aikaisemmin katsomistani urheiluanimeista, sillä tässä sarjassa oli ainakin yksi asia, joka oli yhtä keskeinen kuin karuta eikä sarja periaatteessa keskittynyt pelkästään karutaan – vaikka toisaalta Taichin, Aratan ja Chihayan välinen suhde pyörii sekin aika pitkälti karutan ympärillä. Kuitenkaan normaaleissa urheiluanimeissa ei ole ystävyyssuhteiden lisäksi yleensä mitään romanttisia sivujuonia, joista itse pidän kovasti. Tämän vuoksi Chihayafuru oli itselleni mieluisaa katsottavaa, sillä se yhdisti kaksi asiaa, joista pidän: romantiikan ja vakavasti otettavan urheilun.

Chihaya8

Chihayafurussa karuta on saatu näyttämään ja tuntumaan kovalta urheilulta, eikä miltään helpolta peliltä. Karuta vaatii erityisesti kovaa henkistä kanttia, mutta myös fyysisyydellä ja reflekseillä on tärkeä merkitys pelissä. Nämä molemmat puolet korostuvat sarjassa ja hahmot saavat lisää oppia molemmissa. Jokainen pelaaja pelaa karutaa hieman omalla tavallaan, ja onkin mielenkiintoista huomata, millaisia kaikkia erilaisia pelaajatyyppejä karutasta löytyy. Lisäksi karutaa visualisoidaan sarjassa mielestäni tyylikkäästi, ja lentävä kortti tai epätoivoisesti myöhässä kurottava käsi ovat visuaalisesti tyylikkäitä näkyjä. Aratan pelin aikana kaikki uppoaa tummaan veteen, ja Kanaden lukiessa kortteja tai kertoessa niihin liittyviä tarinoita taustat muuttuvat tarinaan sopiviksi. 3D-animoituja kirsikankukan terälehtiä on käytetty tehokeinona paljon, mutta ne eivät itseäni liiemmin häirinneet. Sarjassa oli paljon näyttäviä visuaalisia kikkoja ja tyylikkäitä taustoja, mutta ihmisten animointi tökki jonkin verran kohdallani. Erityisen ärsyyntynyt oli joidenkin naishahmojen, erityisesti Chihayan huulista, jotka näyttivät siltä, kuin niihin olisi laitettu aivan liikaa pinkkiä huulikiiltoa. Lisäksi monilla hahmoilla oli varmasti mangalle uskollisesti isot silmät, jotka monesti olivat hahmojen päässä liian lähekkäin ja hahmot näyttivät monesti katsovan kieroon. Toisaalta äärimmäisen pelkistetyt hahmot, kuten Desktomu, olivat minusta hyvin toteutettuja. Desktomun naama koostuu kahdesta viivasta ja silmälaseista, mutta tästä huolimatta hahmosta on saatu varsin ilmeikäs. Pääosin kuitenkin pidin animaatiosta ja sarjaa oli välillä todella miellyttävä katsella

Chihaya9

Sarjan hahmoista nimihenkilö Chihaya on aika tyypillinen urheilu- tai oikeastaan shonen-sarjan päähenkilö: yhdellä erityisellä ominaisuudella (tässä tapauksessa äärimmäisen tarkalla kuulolla) varustettu luonnonlahjakkuus, joka on kuitenkin aika tyhmä eikä tiedä lajistaan lähellekään tarpeeksi saati menesty koulussa. Chihaya suhtautuu kuitenkin karutaan äärimmäisen intohimoisesti, eikä hänen elämäänsä mahdu juuri mitään muuta, hädin tuskin edes ystäviä. Chihaya ei kuitenkaan ole sarjassa ihan täysi rookie, vaan taitava pelaaja, joka menestyy kerholaisista parhaiten ja myös opettaa muita pelaamaan. Tämä oli mielestäni hyvä piirre hahmossa, joka oli muuten erittäin stereotyyppinen päähenkilö – tosin sillä erotuksella, että Chihaya on tyttö. Chihayaa myös kutsutaan koulussa ”hukkaan menneeksi kaunottareksi”, jota kaikki ulkonäön perusteella ihailevat mutta Chihayan omituinen käytös karkottaa ihmiset hänen luotaan. Chihayan ”outoudet” ovat lähinnä juuri edellä mainittuja ominaisuuksia, jotka liittyvät usein karutaan, kuten korttien lukeminen keskellä koulun käytävää. Aivan ensimmäisten jaksojen perusteella hahmon outous vaikutti mielenkiintoisemmalta kuin mitä se todellisuudessa olikaan. Chihaya ei myöskään vaikuta itse olevan erityisen kiinnostunut ulkonäöstä tai muista vastaavista asioista, vaikka hänen isosiskonsa on kaunis ja ilmeisen kuuluisa malli, jonka uraa Chihayakin tukee parhaansa mukaan. Mitään siskokompleksia hänellä ei kuitenkaan ole, vaikka välillä hän tuntuu olevan hieman harmissaan siitä, että perhe on kiinnostuneempi siskon malliurasta kuin Chihayan menestyksestä karutan pelaamisessa. Lisäksi Chihayalla on varsin hupaisa fiksaatio erilaisiin toinen toistaan älyttömimpiin maskottiotuksiin, ja näihin liittyviä tavaroita tai kommentteja on hauska bongailla sarjasta.

Chihaya7

Chihayan ympärillä pyörivästä kahdesta pojasta Taichi Mashima on koulun komistus, hyvä urheilemaan ja menestyy loistavasti koulussa. Hänellä on ilmeisen vaativa äiti, jolle Chihaya on antanut huvittavan mutta osuvan lempinimen ”Miss Pressure”, ja joka ei hyväksy lainkaan Taichin keskittymistä karutan peluuseen. Tätä konfliktia ei ainakaan ensimmäisellä kaudella kuitenkaan vielä juuri käsitellä. Taichi on aivan selvästi rakastunut Chihayaan, mutta tämä ei tietenkään huomaa mitään vaikka toki välittääkin Taichista paljon. Takaumien lapsi-Taichi oli varsin erilainen kuin nykyinen, ja on mielenkiintoista huomata, kuinka hemmoteltu ja ilkeyksiin taipuvainen kakara on muuttunut kypsäksi ja harkitsevaksi lukiolaiseksi. Taichi on aika luonnollisesti kerhon puheenjohtaja, ja häntä ajavat karutassa eteenpäin enemmän henkilökohtaiset motiivit kuin varsinainen halu menestyä lajissa. Taichi myös kokee Aratan selvästi kilpailijanaan, mutta toisaalta pitää myös yhteyttä poikaan ja auttaa myös Chihayaa saamaan yhteyden häneen. Taichin hahmo on ehkä hieman ristiriitainen, mutta toisaalta kyllä pidin Taichista ja hän muodostaa minusta mielenkiintoisen parivaljakon Chihayan kanssa.

Chihaya2

Toinen Chihayaan romanttisesti suuntautuneista hahmoista eli Arata Wataya on Chihayan tapaan urheilusarjoissa melko tyypillinen hahmo: lähes myyttinen ja todella taitava karutan pelaaja, joka kuitenkin lopettaa traagisten tapahtumien vuoksi pelaamisen kokonaan. Arata saa kuitenkin sarjassa kipinänsä pelaamiseen takaisin, ja häntä seuraillaan satunnaisesti Mizusawan karuta-kerhon ohella. Arata on hiljainen ja työteliäs, analyyttinen ja älykkään oloinen hahmo. Aratan ehkä hieman kylmäksi jättävään persoonaan vaikuttavat varmasti lapsuuden koulukiusaamiskokemukset, sekä hahmolle tärkeän isoisän, kuuluisan karuta-mestarin kuolema. Mitään erityisen uutta tai erikoista Aratan hahmossa ei sinällään ole. Pidin kuitenkin paljon Aratan ja Taichin välisestä hieman jännitteisestä ystävyyssuhteesta, joka on molemmille selvästi hyvin tärkeä mutta johon selkeästi vaikuttaa molempien poikien kiinnostus Chihayaan. Arata ei pidä mitään yhteyttä Chihayaan, mutta Taichin kanssa yhteydenpito on säännöllisempää. Jokainen Chihayan ja Aratan tapaamisista ja myöhemmistä puhelinsoitoista on sarjassa erityisesti korostettu tapahtuma, mikä viittaa siihen, että juuri Chihayan ja Aratan välinen suhde on merkityksellinen ja tärkeä. Taichi taisi jo jäädä tässä kilpailussa kakkoseksi.

Chihaya5

Chihayafurussa on paljon sivuhenkilöitä, joista tärkeimmät ovat Mizusawan muut karuta-kerholaiset Kana-chan, Desktomu ja Nishida, jota muut kutsuvat itsepintaisesti nimellä Nikuman-kun (käännöksissä Porky). Näistä kolmesta hahmosta mielenkiintoisimpana pidin Desktomua, jonka kohdalla tapahtuu myös eniten hahmonkehitystä. Desktomu on aiemmin kokenut saavansa arvostusta ihmisenä vain menestymällä opinnoissa, mikä on juurruttanut hänet pulpettinsa ääreen. Karuta-kerhon avustuksella hänet saadaan irrotettua pöytänsä äärestä ja kiinnostumaan jostain muustakin kuin opiskelusta. Karuta opettaa Desktomulle monta kertaa, että hän on oikeasti tärkeä sekä ihmisenä että joukkueen jäsenenä. Desktomu on myös yllättävän luonteikas ollakseen niin kiltti ja hieman närtin oloinen henkilöhahmo. Hänen analysoiva ja pikkutarkka suhtautumisensa peliin on hyödyksi myös muulle joukkueelle.

Kana-chan suhtautuu erittäin intohimoisesti karutan runoihin, eikä ole niinkään kiinnostunut pelistä. Hän on myös hulluna kimonoihin ja muihin perinteisiin asuihin, ja on myös kova myyntitykki. Kana-chan ei ehkä ole hahmona kovin syvällinen, mutta hahmon erittäin intohimoinen suhtautuminen kiinnostuksensa kohteisiin on ihan hauskaa. Pidin myös kovasti Kana-chaninja Desktomun sarjan aikana kehittyvästä hienovaraisesta ystävyyssuhteesta. Nishida on aikaisempi karuta-lapsitähti, joka on sittemmin luovuttanut pelin suhteen ja keskittynyt pelaamaan tennistä. Nishida myös syö koko ajan, mutta minusta sarjassa osoitettiin todella hyvin, että myös reilusti ylipainoinen ihminen voi olla todella urheilullinen. Nishida on hyvä pelaaja, ja tietää paljon muista joukkueen kohtaamista pelaajista. Hänen hahmoaan ei mitenkään syvennetty ainakaan ensimmäisellä kaudella, mutta hänkin oli ihan hyvä osa Mizusawan karuta-joukkuetta.

Chihaya10

Koska Chihayafurussa on todella paljon sivuhahmoja, en ala käydä kaikkia läpi mutta mainitsen muutamia. Sarjassa on paljon hauskoja kilpailuasetelmia: Suihokun ja Shiranamin karuta-yhdistysten johtajien välillä, Chihayan ja nykyisen kuningattaren Shinobu Wakamiyan välillä, Mizusawan lukion ja Hokuon lukion välillä ja niin edelleen. Monet sivuhahmoista ovat varsinaisia persoonia niin pelissä kuin sen ulkopuolellakin, kuten Hokuon ”sadistinen” Akito Sudo, joka kortista vastaan väittävä Yumi Yamamoto, söpöjä asioita rakastava tyttömäinen keski-ikäinen Sakura Kanai ja niin edelleen. Urheilusarjoissa tällaiset värikkäät hahmot ovat aika tyypillisiä, eikä Chihayafuru tee tässäkään suhteessa poikkeusta. Monet sivuhahmot ovatkin varsin mieleenpainuvia, kuten kuningatar Shinobu Wakamiya, joka Chihayan tapaan rakastaa maskottiotuksia ja onnistuu lihomaan reippaasti ennen kuningatarotteluita pelkästään jäätelöä syömällä. Joillekin sivuhahmoille, kuten Shinobulle, on vaivauduttu kehittelemään omia taustatarinoita, jotka ovat usein mielenkiintoisia ja syventävät hahmoja. Mikään viheliäinen supervastus Shinobukaan ei kuitenkaan ole, vaan tulee ihan hyvin toimeen joidenkin sarjan hahmojen kanssa. Sarjassa on luonnollisesti myös paljon kasvottomampia vastustajia, joiden ulkonäössä ja persoonassa ei ole mitään erityisen erikoista. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä värikkäämmät ja tylsemmät vastustajat vaihtelevat sarjassa tarpeeksi.

Chihayafurun muita sivuhahmoja ovat tietysti päähahmojen perheenjäsenet. Kaikkia ei tosin näytetä, mutta mainitsemisen arvoisia ovat Taichin vaativa äiti ”Ms. Pressure”, joka vaatii poikaansa menestymään kaikessa, mitä tämä tekee ja pitää karutaa täysin turhana asiana. Chihayan perhe vaikuttaa kiinnostuneelta vain tämän kauniin siskon malliurasta, mutta sarjassa paljastuu, että perhe on seurannut Chihayan karuta-uraa tarkemmin kuin tämä on tiennytkään. Perhe ei ole erityisen kiinnostunut tai kannustava, mutta suhtautuminen on parempaa kuin Taichin kotona. Chihayan isosisko Chitose vaikuttaa koko ajan ylimieliseltä ja ärsyttävältä pissikseltä, maanläheisen ja kunnianhimoisen Chihayan vastakohdalta. En tiedä, onko sarjassa myöhemmin jotakin konfliktia sisarusten välillä, mutta Chihaya tukee täysin vilpittömästi siskonsa mallin uraa ja on siitä kiinnostunut. Tämä on minusta aika hieno piirre Chihayan hahmossa.

Chihaya12

Sarjan ääninäyttely on totuttuun tapaan varsin hyvälaatuista. Pidin kovasti Chihayan kirkkaasta ja innostuneesta äänestä, josta vastasi Asami Seto. Sarjan tutuin ja tunnetuin ääninäyttelijä on varmasti Taichin äänestä vastannut Mamoru Miyano, joka suoriutuu roolistaan hyvin, mutta mielestäni Miyanon viileähkö ääni sinänsä ei mielestäni oikein sopinut Taichin hahmolle. Miyanon suorituksesta ei kyllä muuten ole mitään valittamista. Sarjassa on paljon hahmoja ja näin ollen myös paljon ääninäyttelijöitä, ja yhdestäkään suorituksesta ei ole kummempaa valittamista. Suurimmalle osalle hahmoista äänet sopivat hyvin, ja monenlaisia erilaisia ääniä ja rooleja mahtuu mukaan vanhoista papoista pieniin tyttöihin. Tämä on mielestäni yksi sarjan parhaista puolista: karuta kiinnostaa monenlaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja näin ollen sarjassa on paljon eri-ikäisiä ja erilaisia hahmoja, mikä lisää mielenkiintoa.

Chihayafurussa käytetty musiikki oli hyvää, ja pidin paljon varsinkin taustamusiikeista. Sen sijaan alku- ja loppulaulu (99RadioServicen Youtful sekä Asami Seton itse esittämä Soshite Ima) olivat mitäänsanomattomia ja todella tylsiä, ja skippasin ne lähes joka kerta sarjaa katsoessani. Loppulaulussa on kuitenkin kiva ja syksyinen animaatio, joka oli varsin kaunis katsella.

Chihaya14

Kaiken kaikkiaan pidin Chihayafurusta paljon. Olin itsekin hyvin yllättynyt siitä, että pidin sarjasta niinkin paljon, sillä en odottanut siltä mitään. Syynä tähän on varmasti se, että sarja yhdisti urheilun ja shoujon – kaksi asiaa, joista pidän paljon. Sarjan toteutus oli mielestäni hyvin onnistunut, vaikka urheilu- ja myös shoujoanimen kliseiltä ei aivan vältyttykään. Karuta lajina oli saatu vaikuttamaan todella mielenkiintoiselta ja jopa vauhdikkalta ja jännittävältä, mitä peli ei ensivaikutelman perusteella todellakaan ole. Hahmoja sarjassa oli melko paljon, ja keskeiset hahmot olivat tarpeeksi kiinnostavia pitämään mielenkiintoa yllä. Heidän menestymisestään karuta-otteluissa jaksoi jopa välittää, ja hahmojen harjoittelua ja kehittymistä karutassa oli myös kiva seurata. Pidin myös siitä, että sarjassa on sekä kokeneempia, todella hyviä karutan pelaajia että aloittelijoita, joille kaikki on vielä aivan uutta. Tämä tuo enemmän näkökulmia karutan peluuseen. Sarjan animointi ja äänimaailma, niin näyttely kuin musiikitkin, olivat hyvällä tasolla ja sarjaa oli pääosin mukavaa katsella ja kuunnella. Pidin sarjasta todella paljon ja kakkoskautta aloitellessa odotan jo innolla, millaisia käänteitä Mizusawan karuta-kerho saa taas kohdata. Lisäksi sarjasta on tekeillä Live Action -elokuva, joka voi sekin olla ihan mielenkiintoista katsottavaa.

Chihaya3

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s