Animearkisto: Baby Steps (1. kausi)

Baby4

Mikä: Baby Steps

Milloin: Huhtikuu 2014 – syyskuu 2014

Studio: Pierrot

Katsottu: 25/25

Shojoa ja urheilua yhdistäneen Chihayafurun jälkeen päätin kokeilla jotakin ”oikeaa” urheiluanimea. Katsoin kyllä aikaisemmin talvella noin puolet baseball-sarja Ace of the Diamondin ensimmäisestä kaudesta, mutta sarjan katsominen on jostain syystä vähän jäänyt. Sen sijaan muistin jonkun suositelleen Baby Steps -tennisanimea, ja Wimbledonin tennisturnauksen penkkiurheilusta toivuttuani päätin siirtyä katsomaan tennistä vähän erilaisessa formaatissa. Aluksi sarja nappasi hyvin, ja parisenkymmentä jaksoa meni kuin siivillä. Sen jälkeen sarjan katsominen oli lähes kaksi kuukautta jäissä (suurimpana syynä kesätyöt) mutta nyt sain vihdoin katsottua sen loppuun ja ajattelin tuttuun tapaan jakaa mietteitäni siihen liittyen.

Baby10

Baby Stepsin päähenkilönä on lukiolainen Eiichiro Maruo, joka tunnetaan äärimmäisen tarkoista muistiinpanoistaan. Niiden avulla Eiichiro on koulun parhaita oppilaita, jonka muistiinpanokykyjä muut hämmästelevät. Eräänä päivänä koulun söpöin tyttö Natsu Takasaki kuulee Eiichiron muistiinpanoista ja haluaa lainata niitä. Natsu kuitenkin onnistuu tärvelemään paperit, ja tarjoaa Eichiirolle korvaukseksi mahdollisuutta tulla kokeilemaan ilmaiseksi tennistä STC-seuraan. Eiichiro, joka oli muutenkin aikeissa aloittaa uuden urheiluharrastuksen, suostuu ja yllättäen itsensäkin kiinnostuu tenniksestä. Eiichiron lähtötaso on kuitenkin hyvin vaatimaton, mutta periksiantamaton nuorukainen kehittyy nopeasti ahkeran harjoittelun ansiosta. Varsinaiset ottelut ja uudet opit sytyttävät Eiichirossa ennennäkemättömän intohimon, ja pian hän tajuaa tavoitteensa olevan tennisammattilaiseksi pyrkiminen. Eiichiron vanhemmat eivät ole järin innostuneita, mutta antavat pojalle mahdollisuuden: mikäli hän onnistuu voittamaan All-Japan Junior -turnauksen, saa hän pyrkiä tennisuralle. Mutta mikäli Eiichiro epäonnistuu, edessä on lisää opiskelua ja tie yliopiston penkille.

Baby5

Kuten juonikuvauksesta saattoi jo päätellä, Baby Steps on aika suoraviivaista ja jokseenkin tyypillistä urheiluanimea. Kuitenkin tavallisesta tyylistä poiketen päähenkilö ei tällä kertaa ole jonkun lajin pariin sattumalta päätyvä loistava luonnonlahjakkuus tai lajia jo harrastanut ja siinä varsin hyvä tyhjäpää, joka ei todellisuudessa tiedä harrasteestaan paljonkaan. Eiichiro sen sijaan on täysi noviisi – joka tosin päätyy lajin pariin jokseenkin sattumalta. Hän ei kuitenkaan tiedä tenniksestä mitään, eikä ole siinä mitenkään erityisen hyvä. Ainoat vahvuudet, joita Eiichirolla on, ovat hänen hyvä näköaistinsa (vrt. aikaisemmin arvioidun Chihayafuru-sarjan Chihayaan) sekä kyky harjoitella lähes loputtomiin. Näin ollen Eiichiro on ehkä jokseenkin samaistuttavampi hahmo kuin urheilusarjojen päähenkilöt yleensä. Eiichiro pelaa välillä huonommin, välillä paremmin, harjoittelee ahkerasti ja oppii koko ajan lisää itsestään ja tenniksestä. Sarjan aikana on hauska seurata, miten aiemmin mistään kiinnostumattoman henkilön sisällä kasvaa suuri palo tennistä kohtaan, ja se saa hänet tavoittelemaan suuria asioita lajissaan. Pidin myös paljon siitä, että sarjassa oli varsin tasaisesti kuvattu sekä otteluita että Eiichiron harjoituksia. Molemmat olivat yhtä merkittävä osa sarjan tapahtumia, eikä toista korostettu toisen kustannuksella. Ottelut kestivät yleensä korkeintaan kaksi jaksoa, joten sarjan pelit eivät myöskään olleet mitään hirveän pitkiä maratonturnauksia ja niistä jaksoi jopa olla kiinnostunut.

Baby1

Baby Stepsin tennis näyttää hyvältä. Liikeanimaatio ei ehkä ole aivan niin sulavaa kuin se voisi olla, mutta se tekee tarvittavan ja saa urheilun näyttämään autenttiselta. Pallon liikkeitä on välillä kuvattu keltaisin viivoin, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu. Otteluissa on enemmän lähikuvia ja vähemmän kenttäkuvia, mikä sinänsä on varsin ymmärrettävää, ja ratkaisu tekee otteluista visuaalisesti mukavan intensiivisiä. Ottelut olivat toisaalta myös jokseenkin hidastempoisia, sillä ottelijoiden ajatuksille annettiin paljon aikaa. Tämä tosin auttoi ymmärtämään hyvin hahmojen pelityylejä, ja kertoi hahmoista enemmän pelaajina. Tältä näkökannalta hahmoista mielenkiintoisin oli ehkä Japanin juniorimestani Yu Nabae. Kenttään pallon lentoratojen avulla kuvia piirtäneen Hiromi Iwasan sisäinen maailma oli myös varsin erikoinen. Lisäksi pallon äänet on sisällytetty äänimaailmaan onnistuneesti. Itse olin tyytyväinen siihen, miltä tennis näytti sarjassa, vaikka oikean televisiosta seuratun ottelun tunnelmaa ei ehkä täysin saavutettukaan. Koska Eiichiro ei alussa tiedä mitään tenniksestä, ja hänen ystävänä koulussa ovat vielä tietämättömämpiä, sarjassa jaksetaan toisten hahmojen suilla selittää kärsivällisesti lajin termejä ja tennisottelun kulkua. Sarjassa tulee näin ollen varsin paljon tietoa tenniksestä, eikä urheilusta kiinnostumaton satunnaiskatsojakaan jää pimentoon tapahtumista tämän vuoksi. Ties vaikka joku innokas tarttuisi mailaan tämän sarjan innoittamana.

Baby9

Baby Steps pyörii oikeastaan kokonaan Eiichiron tennisuran ympärillä, eikä mitään muita sivujuonia sarjaan ole sisällytetty. Pieni romanssijuoni Eiichiron ja Natsu Takasakin välillä liittyi sekin varsin vahvasti tennikseen, eikä Eiichiron ja Natsun koulussa sarjan alun jälkeen juuri piipahdettu. Koska sarjassa ei kuitenkaan koko ajan pelata tennistä vaan myös harjoitellaan, opiskellaan, ajatellaan tulevaisuutta ja käydään katselemassa toisten pelejä, tuntuu se mukavan monipuoliselta ja mielestäni myös realistiselta. Tenniksen aloittamisen jälkeen Eiichiron arvosanat hieman putoavat koulussa ja hän keskittyy tekemään muistiinpanoja tenniksestä kouluaineiden sijaan. Kaikki tämä tuntuu varsin luonnolliselta Eiichiron hahmolle. Eiichiro kaikin puolin on ahkera ja päämäärätietoinen,  mutta myös jokseenkin yksinkertainen ja aika vakava hahmo. Itse kuitenkin löysin hahmosta myös sympaattisia piirteitä ja jaksoin seurata hahmon kehitystä niin ihmisenä kuin pelaajana mielenkiinnolla. Sarjassa päästään mielestäni todella hyvin hahmon pään sisälle, ja hänen sisäisiä monologejaan on sarjassa paljon.

 

Söpönä sivujuonena tarjoillaan varsinkin viimeisissä jaksoissa korostuva Eiichiron ja Natsun välillä oleva romanssi. Se ei kuitenkaan juuri etene ensimmäisellä kaudella mihinkään, mutta hahmot ovat selvästi kiinnostuneita toisistaan. Olin kuitenkin hieman pettynyt siihen, kuinka Natsun hahmoa käytettiin sarjassa. Natsun omia otteluita ei näytetä sarjassa oikeastaan ollenkaan, vaikka Natsu on selkästi alueen ykköspelaaja. Natsu houkuttelee Eiichiron lajin pariin ja kannustaa häntä. Tämän lisäksi hän toimii päähenkilön kiinnostuksen kohteena. Mitään muuta roolia Natsulle ei ole sarjassa ole annettu, mikä on tavallaan hieman sääli. Natsu on kuitenkin vahva ja selvästi omillaan pärjäävä pelaaja, mutta sarjassa hänellä on melkeinpä pelkkä fanitytön rooli. STC:lläkin Natsu lähinnä hengailee, eikä hänen nähdä juuri koskaan tekevän sielläkään mitään. Natsun henkilöä olisi voinut hyödyntää sarjassa huomattavasti paremmin, mutta toisaalta kyse on Eiichiron kasvutarinasta, johon lajiin jo perehtynyt Natsu pojan johdattelee.

Baby6

Eiichiro kohtaa sekä kentällä että kentän ulkopuolella muita pelaajia, jotka ovat urheilusarjoille tyypilliseen tyyliin välillä turhankin persoonallisia. Siinä missä Japanin ykkösjuniori Yu Nabae on pelaajana erittäin samanlainen kuin Eiichiro, ja tekee myös muistiinpanoja peleissä, on Eiichiron kanssa STC:llä harjoitteleva Takuma Egawa sulkeutunut ja hiljainen syöttökone, jolla on koulussa pahan pojan maine. Kuvia pallon avulla piirtävä Hiromi Iwasa tulikin jo mainittua. Takuya Miyagawa elää ja hengittää tennistä vanhempiensa omistamalla klubilla, karhun kokoinen Hiroshi Araya on äänekäs ja tunteellinen pelaaja. Sarjassa on muitakin pelaajia, mutta nämä enemmän esillä olevat jäävät luonnollisesti parhaiten mieleen. Jokaisella on omat tapansa, tekniikkansa ja fyysiset ominaisuutensa, mitkä tekevät heistä keskenään hyvin erilaisia. Valmentajatkin ovat keskenään varsin erilaisia: amerikkalainen Mika McGuire on varsin stereotyyppinen jenkkikuvaus, Yusaku Miura tyypillinen isähahmoinen valmentaja ja loppupuolella mukaan tuleva Ryuhei Aoi epämääräinen ja Eiichiroa kiusoitteleva laiskottelija, joka kuitenkin tietää paljon tenniksestä. Koska tennis on yksilölaji, saavat hahmot rauhassa olla millaisia haluavat ilman että joukkuekaverit tai muut vastaavat asiat vaikuttaisivat heihin millään tavalla. Eiichiron tavoin myös nämä muut pelaajat kehittyvät sarjan aikana välillä otteluita häviten, välillä voittaen. Toiset ottavat tenniksen vakavammin ja tähtäävät ammattilaiseksi, kun taas toiset olisivat periaatteessa valmiita vaikka luopumaan koko lajista. Sarja tarjoaa siis varsin mukavan kirjon erilaisia vastustajia, jotka tuntuvat kaikki inhimillisiltä. Lisäksi sarjan persoonalliset hahmodesignit varmistavat sen, että kaikki näyttävät erilaisilta eivätkä hahmot voi mennä keskenään sekaisin. Varsinainen ilmestys on varsinkin valmentaja Miura jättiläisnenineen ja valtavine jyrkkine kulmakarvoineen.

Baby11

Eiichiron ystäviä sarjassa ovat Natsun lisäksi tennisseuralla myös pelaava Yukichi Fukazawa, joka auttaa mielellään Eiichiroa ja kutsuu häntä jostain syystä ”aniki” -nimityksellä. Yukichi on ihan mukava hahmo, mutta ei erityisen syvällinen. Sen sijaan Eiichiron koulukaverissa Kojiro Kageyamassa on jo vähän enemmän luonnetta. Kageyama ei tiedä tenniksestä mitään, mutta tukee silti Eiichiron uraa ja käy ahkerasti katsomassa tämän otteluita. Kageyama myös viettäisi Eiichiron kanssa mielellään enemmän aikaa, mutta se ei ole tennisharjoitusten takia mahdollista. Kageyama kuitenkin ymmärtää ja hyväksyy tämän. Lisäksi hän tukee Eiichiron ja Natsun välistä suhdetta alun kiusoittelun jälkeen ja jopa järjestää näille tilaisuuksia olla kahdestaan. Hänellä on kuitenkin hieman oma lehmä ojassa ja hän joutuukin sarjassa hieman hankalaan välikäteen: toisaalta hän haluaisi tukea Eiichiron ja Natsun välistä suhdetta avoimemmin, mutta toisaalta häntä harmittaa tehdä sitä Eiichiroohon ihastuneen Himeko Sasakin takia. Lisäksi Kageyama on aivan selkeästi itse kiinnostunut Himekosta ja pyytää häntä aina mukaan katsomaan Eiichiron otteluita, vaikka tietää tytön olevan ihastunut Eiichiroon. Kageyama saattaa vaikuttaa sarjassa yksiulotteiselta ja perus parhaalta kaverilta, mutta hahmon teot kertovat enemmän kuin sanat. Hänellä on mielestäni hieno luonne ja hän on todella hyvä ystävä Eiichirolle. Jään mielenkiinnolla odottamaan, kehittyykö Eiichiron, Natsun, Himekon ja Kageyaman välinen neliödraama toisella kaudella johonkin suuntaan. Toisaalta Himekon mahdollisuudet Eiichiroohon vaikuttavat jo menneiltä, ja valitettavasti hahmo ei muutenkaan ole kovin mielenkiintoinen. Lisäksi hän tulee sarjaan hieman puskista, mutta toisaalta lisää mielenkiintoa hahmojen välisiin suhteisiin ja sarjan romanttisiin virityksiin.

Baby8

Vasemmalta Yukichi, Natsu, Himeko ja Kageyama

Baby Stepsissä liikeanimaatio oli ihan laadukasta, ja tennisottelut ja harjoitukset näyttivät pääosin hyviltä ja liike dynaamiselta. Hahmoanimaatiossa sen sijaan korostui sarjan jokseenkin persoonallinen taidetyyli, joka on varmasti peräisin Hikaru Katsukin edelleen jatkuvasta mangaversiosta. Jotkut hahmot, kuten Eiichiro ja Natsu voisivat olla stereotyyppisestä shojo-sarjasta repäistyjä, mutta esimerkiksi Araya ja Egawa näyttävät jonkin geneerisen urheiluanimen hurjimmilta karjuilta. Kageyamalla ja Yukichilla on erittäin tyylitellyt naamat pitkine nenineen ja valmentaja Miuran persoonallisesta ulkonäöstä tulikin jo mainittua. Ammattilaiseksi ryhtynyt STC:n kasvatti Souji Ike on jämähtänyt tyylillisesti jonnekin 2000-luvun alkuun kerroksittain värjättyine hiuksineen. Varsinkin kulmakarvoissa on hyvinkin persoonallisia tyylejä ja ne tekevät hahmoista hyvin ilmeikkäitä. Sarjassa ei oikeastaan kahta samannäköistä hahmoa ole, vaan kaikki on helposti erotettavissa toisistaan. Tyyliin voi kestää totutella, ja oletettavasti kaikki eivät siitä pidä, mutta minusta oli mukava nähdä välillä vähän erilaisempia naamoja. Sarjan taustat eivät ole mitään ihmeellisiä, mikä on tavallaan ymmärrettävää kun suurin osa toiminnasta sijoittuu tenniskentälle tai -halliin. Mieleen kuitenkin jäi viimeisimpien jaksojen yksinkertainen muta värimaailmaltaan viehättävä talvinen puisto, jossa Eiichiro ja Natsu sopivat ensimmäisistä treffeistään.

Baby12

Sarjan ääninäyttelijät ovat pääosin erittäin tunnettuja, ja useimmilla on taustaa yhdestä tai useammasta urheiluanimesta. Mukana ovat esimerkiksi Tetsuya Kakihara (Yowamushi Pedalin Jinpachi Toudou), Asami Seto (Chihayafurun Chihaya Ayase) sekä Takahiro Sakurai (Ace of the Diamondin Miyuki Kazuya). Oikeastaan lähinnä päähenkilö Eiichiroa esittävä Taishi Murata ei ole mitenkään erityisen kuuluisa, joskin hänkin on esiintynyt Ace of the Diamondissa. Minusta on ihan kiva, että päärooli on sälytetty hieman tuntemattomamman näyttelijän harteille kuuluisimpien nimen hoitaessa sivuroolit. Kenekään roolisuoritus ei jäänyt vaivaamaan, vaan pääosin pidin ääninäyttelystä ja valikoidut äänet sopivat hahmoille mielestäni todella hyvin. Äänisuoritukset myös kuvastivat mielestäni hyvin hahmojen luonteita.

Sarjan taustamusiikit pysyivät samoina koko sarjan aikana, mutta pidin itse erityisesti usein kuullusta jousiteemasta. Alku- ja loppumusiikit olivat ikävän mitäänsanomattomia, ja jaksoin katsoa loppumusiikin ehkä kaksi kertaa koko sarjan aikana. Pidin kuitenkin siitä, että loppumusiikissa kuvattiin Natsua (joskin jälleen kerran sarjan romanssijuonen kautta) alkumusiikin animaation keskittyessä enemmän Eiichiroohon ja hänen vastustajiinsa. Varsin hilpeä tosin oli sarjan kohtaus, jossa Eiichiro ja Natsu laulavat sarjan alku- ja loppulauluja karaokessa. Erityismaininta alkuanimaatiolle myös siitä, että siinä kuvataan Eiichiroa pelaamassa Wimbledonin keskuskentällä turnauksen loppuottelua sarjan muiden hahmojen kannustaessa katsomossa. Ehkä tämä on Eiichiron tulevaisuus?

Baby7

Aloitin Baby Stepsin ennakkoluulottomasti, ja yllätyksekseni pidin sarjasta paljon. Vaikka katsominen jäikin välillä aika pahasti jäihin, jaksoin silti innostua viimeisistäkin jaksoista ehkä juuri niissä enemmän esillä olleen romanssijuonen ansiosta. Erityisen hyvänä pidin sitä, että sarjassa esitetään tasapainoisesti sekä tennispelejä ja -turnauksia että harjoittelua ja muuta otteluiden ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Tämä pitää juonen mielenkiintoisena ja monipuolisena eivätkä sarjassa nähtävät ottelut ole liian pitkiä. Baby Steps on myös mukavasti matalan kynnyksen urheiluanime: tenniksestä ei tarvitse tietää etukäteen mitään, vaan kaikki tarpeellinen selitetään sarjan aikana. Sarja keskittyy Eiichiron oppimiseen ja kasvuun niin tenniksen pelaajana kuin ihmisenä, ja ainakin minusta oli katsojana mukava seurata tätä hahmonkehitystä, vaikka Eiichiro ei ehkä mikään maailman mielenkiintoisin hahmo ollutkaan. Sarjan sivuhahmot olivat varsin persoonallisia, joskin sarjan naishahmoilla ei oikein ollut muuta virkaa kuin toimia sarjan mieshahmojen romanttisen mielenkiinnon kohteena. Muutenkin naishahmoja on sarjassa vähän, joskin STC:ssä tuntuu olevan ihan mukavasti myös naispelaajia. Animaatio oli toimivaa ja hahmodesignit persoonallisia. En ehkä jatka suoraan Baby Stepsin kakkoskauteen, vaikka sarjasta pidinkin, vaan pidän hieman taukoa Eiichiroon ja kumppaneiden seikkailuista. Voin kuitenkin suositella sarjaa kaikkien urheiluanimeiden ystäville ja muillekin, joita tennis lähtökohtaisesti kiinnostaa.

Baby2

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s