Arvostelu: Pokémon 16: Genesect ja legenda herää

Shinsoku_no_Genesect

Pokémon 16: Genesect ja legenda herää

 

Alkuperäinen nimi: Gekijōban Poketto Monsutā Besuto Uisshu! Shinsoku no Genosekuto: Myūtsū Kakusei

Ohjaaja: Kunihiko Yuyama

Japanin ensi-ilta: 13.7.2013

Kesto: 96 minuuttia

Traileri: https://www.youtube.com/watch?v=Tn5BvytJooA

 

Elokuvan alussa tapaamme jo aivan ensimmäisestä Pokémon-elokuvasta tutun Mewtwon, joka törmää sattumalta viiteen Genesect-Pokémoniin, jotka etsivät tietä kotiinsa. Genesectit ovat nimittäin Team Plasman fossiileista herättämiä ja sen jälkeen modifioimia Pokémoneja, jotka elivät 300 miljoonaa vuotta sitten. Hämmentyneet Genesectit eivät tunnista nykyistä maailmaa kodikseen, ja näkevät kaiken ympärillään vihollisina. Samaan aikaan Ash, Iris ja Cilan ovat tutustumassa Pokémon-kukkulaan, joka on keskellä kaupunkia sijaitseva luonnonmukainen elinympäristö Pokémoneille. Siellä Ash ja Pikachu tutustuvat yhteen Genesecteistä, joukon nuorimpaan. Muut Genesectit tulevat pian paikalle ja ryhtyvät taistelemaan muita paikalla olevia Pokémoneja vastaan ja tekemään Pokémon-kukkulasta uutta kotiaan. Tämä aiheuttaa kaupungissa kaikenlaista kaaosta, ja Ashin ja kumppaneiden on pian Mewtwon ja muiden Pokémoneiden avulla pysäytettävä Genesectit ennen kuin mitään katastrofaalista ehtii tapahtua.

Mielenkiintoni tätä elokuvaa kohtaan oli huomattavasti korkeammalla kuin edellistä Kyurem VS Oikeuden miekka -leffaa, sillä tästä elokuvasta en tiennyt etukäteen oikeastaan mitään ja Genesect on lähtökohtaisesti aika kiinnostava Pokémon. Team Plasman modifioima muinainen ötökkä – esiintyisikö Team Plasma mahdollisesti elokuvassa? Valitettavasti ei. Team Plasma nähdään sen verran pikaisesti Genesectien pakokohtauksessa, että katsoja tajuaa Plasman olevan Genesectien takana ja lopputeksteissä vilautetaan fanityttöjen iloksi N:ää. Team Plasma ilmeisesti esiintyy varsinaisessa animessa enemmän, mutta olisi ollut kiva nähdä Plasmaa tässä elokuvassakin. Entä sitten ne Genesectit? Pokémoneiden syntyprosesseihin ei mennä tässä kovin syvällisesti, ja pääasiallisena kiinnekohtana on Genesectejen eksistentiaalinen kriisi: muinaiset otukset yrittävät löytää kotiaan oudossa maailmassa, samalla tavalla kuin Mewtwo joskus aikaisemmin. Iso osa elokuvasta omistetaankin Mewtwon ja Genesectejen, erityisesti joukon punaisen johtajan, välisiin yhteydenottoihin ja muihin hetkiin. Taistelut Mewtwon ja Genesectejen välillä ovat kuitenkin pääosin näyttävää katsottavaa, ja animaation laadusta ei tämän elokuvan suhteen ole taaskaan valittamista.

Elokuvaa katsoessa minua häiritsi hieman se, että Mewtwolla oli naisen ääni, sillä aikaisemmassa elokuvassa Mewtwo muistaakseni puhui miehen äänellä, ja käsittääkseni tässä on kuitenkin kyseessä sama yksilö. Toisaalta kyseessä on Genesectien tapaan pahisten (tässä tapauksessa Rakettiryhmän) geenimuuntelema Pokémon, ja toisaalta tällä seikalla ei nyt ylipäätään ole kovin suurta väliä. Ehkä Rakettiryhmä loi useampia Mewtwoja? Mewtwo pystyi myös muuttumaan elokuvassa toiseen megaevoluutioistaan, Mega Mewtwo Y:ksi. Muistaakseni Mega Mewtwo on myös esiintynyt animessa, ja ehkä tämän takia elokuvassa ei selitetty mitenkään, miksi ja miten Mewtwo muuttuu tähän toiseen muotoonsa. Tämä oli myös toinen minua häiritsevä Mewtwohon liittyvä seikka. Hahmona Mewtwo ei ole hirveän syvällinen, vaikka yritys onkin kova. Hän toimii lähinnä järjen äänenä Genesecteille, mutta välillä oli aika epäselvää, välittääkö hän enemmän ihmisten vai Pokémonien hyvinvoinnista, vaiko kenties molemmista. Joka tapauksessa Mewtwosta näyttää tulleen jonkinlainen Pokémonien yleissupersankari, mikä oli kyllä tavallaan aika siistiä. Mewtwon animointi toimi mielestäni hienosti, ja muodonmuutosten väliset fyysiset erot olivat selkeitä. Mewtwon ääninäyttelijä tosin puhui mielestäni liian aggressiiviseen sävyyn – rauhallisempi puhetyyli olisi voinut toimia hahmolla paremmin.

Elokuvan sydän ja sielu on kuitenkin yksi Genesecteistä, joukon pienin, jonka kanssa Ash ja Pikachu ystävystyvät elokuvan alkupuolella. Ensinnäkin se, että Genesectien, jotka ovat tavallaan aika karmivan näköisiä Pokémoneja, joukosta löytyy yksi kooltaan pienempi lapsen kaltainen hahmo, on tavallaan aika suloista. Lisäksi tällä hahmolla on hyvin valittu ääninäyttelijä, jonka ansiosta on suorastaan riipaisevaa, kun pikku-Genesect toistelee surullisena haluavansa mennä kotiin. Kerrankin lapsen tai tässä tapauksessa lapsen äänellä puhuvan Pokémonin valitus ei ole ärsyttävää, vaan oikeasti aika koskettavaa. Pikku-Genesect pitää myös kovasti kukkasista ja on muutenkin varsin hellyyttävä tapaus. Jos elokuvassa olisi ollut vain lauma samankaltaisia, tunteettomia ja robottimaisia Genesectejä taistelemassa, olisi se jättänyt huomattavasti kylmemmäksi. Nyt kun mukana on tällainen liikuttava, kooltaan pienempi hahmo, elokuvasta tulee heti paljon koskettavampi ja sympaattisempi. Genesecteistä kolme muuta ovat aika mitäänsanomattomia, ja joukon johtajana toimiva punainen Genesect, joka ilmeisesti kykenee ohjailemaan muita, keskittyy lähinnä uhkailemaan ja tappelemaan. Kun Mewtwo lopussa näyttää tälle Genesectille planeetan, hahmo ymmärtää mielestäni aivan turhan helposti ystävyyden merkityksen. Aikaisemmin seonneelta tappajalta vaikuttanut hahmo muuttuu hetkessä hyvyyden perikuvaksi. Olkoonkin, että kyseessä on lasten elokuva, niin tämä on jo vähän liian epäuskottavaa!

Ash on tässä elokuvassa hieman samantyyppisessä roolissa kuin muutaman kerran aikaisemminkin, eli yrittämässä lopettaa Pokémonien väliset taistelut ja auttaa siinä samassa uusia ystäviään sen enempää ajattelematta. Ash on Ash, me tunnemme hänet hyvin ja tässä elokuvassa hän toimii aivan niin kuin hahmon kuuluukin. Elokuvassa näkyy myös hieman enemmän Ashin Pokémoneja, ja oli kiva nähdä taas Charizard pitkästä aikaa. Olin tosin vähän pettynyt siitä, että Charizard ei päässyt elokuvan aikana tositoimiin eli taistelemaan. Iris ja Cilan ovat enemmän sivuosissa, ja vähän turha sivuhahmo oli alussa Pokémon-kukkulaa pääkolmikollemme esitellyt Barry-klooni Eric. Hahmon ulkonäköön olisi ainakin voinut panostaa vähän enemmän. Ashin ohella tärkeimmät muista hahmoista ovat Pokémon-kukkulan Pokémonit, joiden joukosta löytyy todellisia persoonia. Mielestäni oli todella kiva, että ulkopuolisille Pokémoneille oli annettu elokuvassa aika iso rooli, ja joukossa oli sellaisia hahmoja, joita sarjassa ei kovin usein ole näkynyt. Tavallisesti aika pelottava Sableye oli elokuvassa hassusti käyttäytyvä töhöttäjä, ja yksi lempi-Pokémoneistani, Feraligatr, oli elokuvassa aika isossa roolissa. Lisäksi Pokémon-kukkulan Pokémonitkin saivat osansa elokuvan opetuksellisesta osastosta kodin merkityksen suhteen. Sen sijaan vanha tuttu Rakettiryhmä kävi elokuvassa lähinnä kääntymässä ja esittelemässä mielenkiintoisia uusia ideoitaan, mutta on tämäkin esiintyminen parempi, kuin edellisessä elokuvassa nähty taustoista bongailu.

Hyvistä lähtökohdistaan huolimatta elokuva ei silti onnistu olemaan kovin mielenkiintoinen. Juonen ja hahmojen suhteen olisi voitu mennä paljon syvemmälle, sillä nyt pohdinnat paikkansa löytämisestä ja kodin merkityksestä jäävät erittäin pinnallisiksi. Olenko se vain minä, vai ovatko Pokémon-elokuvat muuttuneet näiltä osin paljon löysemmin kirjoitetuksi ja vielä enemmän lapsille suunnatuiksi? Ensimmäisissä elokuvissa jotakin yritystä tällä saralla oli vielä havaittavissa ja varsinkin ensimmäinen elokuva on aika synkkä. Tässäkin elokuvassa olisi voinut vetää sokkikertoimia vähän korkeammalle, sillä Genesectit itsessään ovat jo vähän pelottavan näköisiä ja pienellä yrityksellä juonesta olisi voinut saada vähän paremman ja jännittävämmän. Lapsikatsojille jännitystä tosin on tarjolla ihan riittävästi, sillä taisteluita on paljon ja niissä on tällä kertaa aika kovat panokset. Liikeanimaatiot olivat aika hyvännäköisiä ja hienoja kamera-ajoja oli käytetty myös jonkin verran. Jotkut animaation elementit, kuten 300 miljoonaa vuotta vanhat kasvit ja Genesectien uusi kotiseutu olivat oikein kaunistakin katseltavaa.

Elokuvan ääninäyttely on tuttua ja taattua laatua, ja erityismaininnan saa tosiaan pikku-Genesectin ääninäyttelijä, joka suoriutui roolistaan mielestäni todella hyvin. Sen sijaan Mewtwon äänessä oli mielestäni toivomisen varaa, kuten jo aikaisemmin kirjoitin. Toisaalta en ole nähnyt alkuperäistä elokuvaa saati jenkkidubbausta, joten en tiedä, kuinka paljon tämä suomalainen versio poikkesi alkuperäisestä tai amerikkalaisesta äänestä. Genesectien johtajan ääni oli tyypillinen pahisääni, mutta mielestäni kuitenkin hahmolle hyvin sopiva. Muilla hahmoilla oli jo TV-sarjasta tutut äänet, ja yleisesti ottaen pidän Pokémonin suomenkielistä jälkiäänitystä erittäin korkeatasoisena, eikä se pettänyt tässäkään elokuvassa. Alku- ja loppulaulut olivat myös hyvin toteutettuja.

Lopuksi voisi sanoa, että Genesect ja legenda herää oli elokuvana kyllä Kyurem VS Oikeuden miekkaa parempi, mutta elokuva jäi sisällöltään jotenkin vajavaiseksi ja olisi pienellä yrittämisellä voinut olla vieläkin parempi. Vaikka elokuvassa oli paljon siistejä Pokémoneja ja hyvännäköistä animaatiota, juonen ja hahmojen kehittely tuntui taas jääneen hieman puolitiehen eikä aluksi tosi mielenkiintoiselta vaikuttaneelta asetelmasta saatu kaikkea irti. Se on tavallaan sääli, sillä lähtökohtaisesti elokuva on todella lupaava, mutta sortuu perinteiseksi taistelemiseksi ja ”ystävyydessä on voimaa” -asenteeksi. Elokuva ei varmastikaan ole huonoin mahdollinen Pokémon-elokuva, mutta tämä(kin) olisi vain voinut olla paljon parempi. Suosittelen jälleen elokuvan ikärajan puitteissa oleville pikkufaneille sekä elokuvassa esiintyneiden legendaaristen Pokémonien ystäville. Pikku-Genesect pelastaa elokuvassa paljon!

Jätä kommentti